Räkättirastas. Miten paljon kauniimmalta se kuullostaakaan, jos sen sanoo englanniksi. Fieldfare.

Pahkura. Muhkura. Jotain pursuu yli haavasta.

Luonnon geometriaa. Soikiosta kolmioksi. Kasvun ihme.

Mami, minulla on kaikki hyvin. Meillä oli kivaa metsässä. Kastelimme tassumme.

Vaikka seinän omistaakin Vilponen, on se lämmin paikka. Niin lämmin, että kevään ensimmäiset voikukkaset halusivat juuri siihen. Paraatipaikalle!

Näinkö siinä käy? Kuinka sammaleiseksi olemme tulleet? Emmekö tajua, että menetämme osan sosiaalisuudesta, jos istumme aina tuttujen kanssa omaan autoomme?

Tätä paitaa ei laiteta terapiatunnille. Ei edes sen terapeutin vastaanotolle joka ihastui berniin. On turha kylvää pahaa mieltä.

Kevään edetessä kissanpojista kasvaa torvensoittajia. Ne soittavat keltaisia torvia. Niin, että törinä vain kuuluu.

Eilen ne tulivat. Sinivuokot. Yksinäisten kukat.